Skip to content
  1. /
  2. Säätiö
  3. /
  4. Historia
  5. /
  6. Yli sata vuotta hyvinvointia…

SKiB-säätiön historia

Yli sata vuotta hyvinvointia ja kielellistä rikkautta Porissa ja Satakunnassa

Porin ruotsinkielisen kulttuurisäätiön historia juontaa Suomen itsenäisyyden alkuun. Porilainen kauppias Hjalmar Widbom perusti Svenska Kulturfonden i Björneborg (SKiB) -säätiön lokakuussa 1919 ja määritti sen tehtäväksi Porin ja lähiympäristön ruotsinkielisen kulttuurin edistämisen.

SKiB on toteuttanut perustajansa ja lahjoittajiensa tahtoa nyt jo yli sadan vuoden ajan. Käytännössä säätiö on turvannut Porin ruotsinkielisen koulun ja päiväkodin toiminnan, vaalinut hyvää senioriasumista ja tukenut ruotsin kieltä ja kulttuuria edistäviä hankkeita. Säätiö on kantanut suuren vastuun porilaisen hyvinvoinnin edistämisessä.

Porin hallinnon kielenä oli ruotsi 1900-luvun alussa

Kun ruotsinkielinen säätiö perustettiin vuonna 1919, Suomi oli juuri itsenäistynyt. Nuoren tasavallan kansalliskielet olivat suomi ja ruotsi. Kaksikielisyys oli iso poliittinen asia.

Porissa ruotsinkielisten osuus oli pieni, mutta kielivähemmistöllä oli vahva valta-asema kaupungin hallinnossa vielä 1900-luvun alussa. 1850-luvulla perustettu teollisuusyhtiö Rosenlew, muut tehtailijat ja kauppiaat ajoivat ruotsin asemaa, ja pitkään ruotsin kieli liittyikin kaupungin teolliseen toimintaan.

Vähitellen ruotsinkielisten osuus Porin väestöstä alkoi laskea. Kun vuonna 1890 osuus oli 20 prosenttia, niin vuonna 1938 se oli laskenut neljään prosenttiin väestöstä. Vuonna 2000 ruotsinkielisiä oli Porissa enää 364 henkilöä.

Säätiön perustaja tuki nuoren tasavallan kaksikielisyyttä

Hjalmar Widbomille vuoden 1918 sodan koettelemukset olivat se alulle paneva voima, joka sai hänet toimimaan arvojensa puolesta. Widbom tunsi hyvin Porin ruotsinkielisen menneisyyden ja aavisti myös sen tulevaisuuden.

Säätiön perustamisella vuonna 1919 oli siis suuri merkitys, ja se huomioitiin laajalti. Lehdistö korosti säätiön myönteistä vaikutusta ruotsin kielen ja kulttuurin vaalijana sekä ylisti Hjalmar Widbomin kotiseuturakkautta ja lahjoituksia kotikaupungin hyvinvointiin.

Säätiön päätehtävänä ruotsinkielisen yhteiskoulun tukeminen

SKiB-säätiön perustajan Hjalmar Widbomin tahto oli, että Porin ruotsinkielisen yhteiskoulun tukeminen olisi säätiön päätehtävä. Hänen mukaansa sivistys ja koulutus olivat olennaisia asioita ihmisen elämässä, ja koulutuksen kautta hän toivoi sivistyksen levittäytyvän kaikkiin kansankerroksiin.

Björneborgs svenska samskola oli perustettu vuonna 1892 turvaamaan teollisuuden toimihenkilöiden lapsille hyvätasoinen ruotsinkielinen koulutus.

Koulun vankka puolestapuhuja oli Rosenlewin teollisuusyhtiön perustaja, kauppaneuvos Fredrik Wilhelm Rosenlew. Hän oli pitkään avustanut ruotsinkielistä tyttökoulua ja poikakoulua, ja uudistusmielisenä miehenä haaveillut yhteiskoulusta, jossa tytöt ja pojat saisivat yliopistoon tähtäävää opetusta.

Koulu toimi Pohjoispuiston ja Gallen-Kallelankadun kulmassa vuodesta 1892 vuoteen 1963. Oppilasmäärien kasvaessa tilat alkoivat kuitenkin käydä ahtaiksi. Ratkaisu tilaongelmaan löytyi, kun Rosenlew-yhtiö päätti myydä omistamansa tontin Liisantorin varrella uuden koulun rakentamista varten.

Björneborgs svenska samskola toimi Pohjoispuiston ja Gallen-Kallelankadun kulmassa vuodesta 1892 vuoteen 1963.
Oppilaita vanhan koulun pihalla 1898.
Björneborgs svenska samskola toimi Pohjoispuiston ja Gallen-Kallelankadun kulmassa vuodesta 1892 vuoteen 1963.
Viimeinen ylioppilasjuhla vanhalla koululla 1963.

Syksyllä 1963 yhteiskoulu aloitti uuden aikakauden uudessa rakennuksessa osoitteessa Otavankatu 16. Ruotsin kielen merkitys korostui kaupunkikuvassa, kun yhteiskoulun oppilaat viettivät vapaa-aikaansa kaupungissa.

1970-luvulla koulun oppilasmäärä kasvoi Ruotsista Suomeen tulleiden paluumuuttajien lasten myötä. Suomen parantunut työtilanne houkutteli monia Ruotsiin lähteneitä perheitä muuttamaan takaisin. Porissa Mäntyluodon telakka ja Rosenlew-yhtiö tarjosivat vanhemmille työtä, ja ruotsinkielinen yhteiskoulu antoi lapsille opetusta heille entuudestaan tutulla koulukielellä.

Tiloja laajennettiin uudelleen yhteiskoulun täyttäessä sata vuotta vuonna 1992, kun aivan koulurakennuksen vieressä osoitteessa Otavankatu 14 sijaitseva kaunis kivitalo tuli säätiön omistukseen. Alkujaan valkoinen talo maalattiin roosan väriseksi ja sitä alettiin kutsua nimellä Rosa huset. Yhteiskoulun päärakennuksen ja Rosa Husetin yhdistävää lasikäytävää kutsutaan humoristisesti Huokausten sillaksi.

Säätiöstä koulun pääomistaja

Vuonna 1987 Rosenlewin teollisuusyhtiö fuusioitui Rauma-Repolaan. Melko pian tämän jälkeen Rauma-Repola lahjoitti Rosenlewin omistuksessa olleet yhteiskoulun osakkeet Svenska Kulturfonden i Björneborg -säätiölle. Lahjoituksen myötä säätiöstä tuli yhteiskoulun pääomistaja.

Säätiön myöntämä avustus yhteiskoulun toiminnalle on ollut ja on edelleen jatkuvaa. Näin kunnioitetaan Hjalmar Widbomin tahtoa sivistyksen ja koulutuksen tärkeästä roolista.

Vahva me-henki Björneborgs svenska samskola
Björneborgs svenska samskola -koulun oppilaat vuonna 2013.