Juhlaseminaari 28.1.2023
Karhujen kaupungissa – Akseli Gallen-Kallelan aika Porissa
Vuonna 2023 tulee kuluneeksi 120 vuotta Akseli Gallen-Kallelan maalaamien Porin Jusélius mauseoleumin freskojen valmistumisesta. Tapahtumaa juhlistaakseen Gallen-Kallelan Museo ja SKiB (Svenska kulturfonden i Björneborg) järjestävät yhteistyössä perjantaina 27.1.2023 ruotsinkielisen koululaisvierailun Björneborgs Svenska Samskola, Porissa ja lauantaina 28.1.2023 juhlaseminaarin suomeksi.
Seminaari kertoo lyhyestä, mutta taiteilijalle äärimmäisen tärkeästä ajasta ”karhujen kaupungissa”. Porissa syntynyt ja lapsuutensa Tyrväällä viettänyt Akseli Gallen-Kallela palasi perheineen syntymäkaupunkiin vuosina 1901–1903, jonne hän maalasi Juséliuksen mausoleumiin kuuluisat freskot, joista tuli hänen taiteellisen uransa yksi kohokohdista. Freskoissa hän kuvasi ”kansamme hiljaista kaartevaa kulkua elämän harjua pitkin Tuonelan syliin.” Uudet tutkimukselliset näkökulmat ovat nostaneet mm. freskojen kuvamaailman yhteyttä esoteeriseen ajatteluun.
Tervetuloa lauantaina 28.1.2023 juhlaseminaariin Mikaelsgårdenin juhlasaliin (Mikonkatu 20–22, 28100 Pori).
Seminaariin on vapaa pääsy, mutta paikalle mahtuu vain ensimmäiset 80 henkilöä.
Seminaarin ohjelma
14:00–14.15 Juhlaseminaarin avaussanat. Museonjohtaja Tuija Wahlroos, Gallen-Kallelan Museo
14:15-15:00 FT, tietokirjailija Helena Ruuska: Taiteilijaperhe karhujen kaupungissa
15:00-15:30 Pianisti Tiina Karakorpi, Musikaalinen essee Mary Gallen-Kallelasta, 1. sessio
15:30-16:00 Kahvitauko
16:00-16:45 FT Nina Kokkinen: Luonnonmystiikkaa ja esoteerista henkisyyttä Juseliuksen mausoleumissa
16:45–17:15 Pianisti Tiina Karakorpi, Musikaalinen essee Mary Gallen-Kallelasta, 2. sessio
Esiintyjien esittely
FT Nina Kokkinen on tutkimustyössään korostanut suomalaisten taiteilijoiden suhdetta esoteeriseen ajatteluun 1800- ja 1900-luvun vaihteessa. Tunnetuimmat taiteilijamme olivat kiinnostuneita mm. teosofiasta ja henkisyydestä, jotka myös antoivat taiteelliseen ajatteluun erityisluonteensa. Väitöskirjassaan (2019) Totuudenetsijät: vuosisadanvaihteen okkulttuuri ja moderni henkisyys Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen ja Hugo Simbergin taiteessa Kokkinen tutki Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen ja Hugo Simbergin taidetta laajalla lähdeaineistolla, joka koostui mm. taiteilijoiden välisestä kirjeenvaihdosta.
Tietokirjailija, FT Helena Ruuskan tutkimuksessa Mary Gallénin (1868–1947) elämästä taiteilijan vaimona heijastuu nykyaikainen, aktiivinen nainen, joka jätti oman pianistin uransa syrjään mentyään naimisiin kuuluisan taiteilijan Gallen-Kallelan kanssa toukokuussa 1890. Helena Ruuska tutki perheen julkaisematonta kirjearkistoa ja tämän aineiston avulla hän valaisee Maryn kiehtovaa elämää avioliiton seikkailumatkalla Karjalan erämaasta Brittiläisen Itä-Afrikan savanneille unohtamatta sitä vaativaa arkea, jota Mary hoiti perheen eri kodeissa sekä Suomessa, että ulkomailla. Kirja Olisit villiä villimpi. Mary Gallen-Kallela ilmestyi vuonna 2021.
Pianisti Tiina Karakorpi on tutkinut Mary Gallen-Kallelan nuottiarkistoa ja rakentanut musiikillisella esseellään monipuolisen yleiskatsauksen Mary Gallen-Kallelan läheisistä säveltäjistä ja musiikista. Karakorpi on erityisen kiinnostunut 1800-luvun naissäveltäjistä ja heidän elämäntyöstään, josta on tullut marginaalinen rooli musiikin maailmassa. Karakorpi tutki Sibelius-Akatemialle väitöskirjassaan taiteellisuuden ja äitiyden kietoutumista.
Kysymyksiä?
Seminaariin liittyviä kysymyksiä voi lähettää sähköpostilla seminaarin koordinaattorille, Elias Djupsjö, elias.djupsjo@gallen-kallela.fi
Seminaarin viralliset hashtagit: #gallenkallelakarhujenkaupungissa #gallenkallelaibjörnarnasstad #gallenkallela #akseligallenkallela #skib #svenskakulturfondenibjörneborg #gallenkallelanmuseo #gallenkallelamuseet
