Opetusneuvos Björn-Olof Gustaf Malmström, ”Böffe”, syntyi Tammisaaressa 9. marraskuuta 1931. Hän pääsi ylioppilaaksi Västra Nylands samgymnasium Ekenäsistä vuonna 1950, ja lähti sen jälkeen opiskelemaan matematiikkaa, kemiaa ja fysiikkaa Helsingin yliopistoon. Sieltä hän valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1956.
Opetusura alkoi heti valmistumisen jälkeen Borgå Lyceumissa, jossa hän toimi lehtorina vuosina 1956–1962. Syksyllä 1962 Böffe muutti Poriin vaimonsa Karin-Marian ”Kajsan” (synt. Helén) ja kolmen lapsensa kanssa. Myöhemmin lapsia syntyi vielä yksi lisää. Molemmat olivat saaneet työpaikan Björneborgs svenska samskolassa (Bss) – Böffe matematiikan ja fysiikan lehtorina, Kajsa piirustuksen ja musiikin opettajana.
Pori oli Böffelle jo ennestään tuttu, sillä hän oli ollut opiskeluaikanaan vuonna 1954 kesätöissä Outokummun Porin koelaitoksella. Kesätyöhön kuului kokeiden tekemistä liekkisulatusuunin pienoismallilla. Tuolloin Böffe ei vielä tiennyt, että Porista tulisi lopulta hänen kotikaupunkinsa.
Malmströmit ehtivät olla ensimmäisen työvuotensa Björneborgs svenska samskolan vanhoissa tiloissa Gallen-Kallelankadulla, jossa yhteiskoulu oli toiminut aina syksystä 1892 lähtien. Syksyllä 1963 koulu muutti uusiin tiloihin Otavankadun ja Mikonkadun kulmaan. Vanhan rehtorin sairastuttua Böffe nimettiin rehtoriksi vuonna 1965 ja tässä toimessa hän oli aina eläköitymiseensä saakka vuoteen 1995. Vaimo Kajsa toimi piirustuksen ja musiikin opettajana aina vuoteen 1997 saakka.
Björneborgs svenska samskolan toiminnan kehittäminen oli Böffelle tärkeää. Hänen nimensä ja aikaansaannoksensa koulun pitkässä historiassa näkyy vielä tänä päivänäkin. 1970-luvulla koulun oppilasmäärä kasvoi poikkeuksellisen paljon, ja pitkälti Böffen ansiosta koulu otti vastaan Ruotsista tulleiden paluumuuttajien lapsia enemmän kuin tilat silloin sallivat. Erinäisin ratkaisun tilaongelmat saatiin kuitenkin selvitettyä ja Ruotsista tulleet oppilaat saivat jatkaa koulunkäyntiään sillä kielellä, mihin he olivat Ruotsissa tottuneet. Böffe viitoittikin kaukokatseisena koulun toimintaa monikielisyyden pariin, ja tällä seikalla on ollut suuri merkitys koulun tulevaisuuden kehityslinjoille.
Böffen persoona piti koulutoimintaa kasassa hienolla tavalla. Hänen omalaatuisella huumorintajullaan saatiin niin isot kuin pienetkin mutkat suoristettua. Böffe oli todellinen mestari leikkimään sanoilla, ja tämä taito sai aikaan monet iloiset naurut ystävien ja työtovereiden keskuudessa. Hän käytti huumoria hienovaraisella ja omintakeisella tyylillään eri tilanteissa. Vahvempi äidinkieli ruotsi aiheutti toisinaan kommelluksia täysin suomenkielisessä ympäristössä, mutta monista käsitteellisistä sekaannuksista selvittiin Böffen huumorin ansiosta.
Hänen ystävällisyytensä, huolenpitonsa ja huumorinsa ansiosta niin ystävät, kollegat kuin oppilaatkin arvostivat suuresti Böffeä. Böffen rehtorikautena koulussa nousi vahvasti esille Bss-henki, joka on kantanut hedelmää aina näihin päiviin asti. Böffe sai ihmiset viihtymään ja tuntemaan olonsa kotoisaksi. Monet hänen palkkaamistaan opettajista pysyivätkin Björneborgs svenska samskolassa aina eläköitymiseensä saakka.
Böffe vaali ja edisti merkittävästi erityisesti Porin alueen ruotsinkielistä kulttuuriperintöä, mutta myös muiden Suomen ruotsinkielisten alueiden. Asuinpaikkakunnallaan hän toimi aktiivisesti Porin ruotsinkielisissä yhdistyksissä, muun muassa Svenska Klubben i Björneborgissa vuosina 1970–1993, ensin hallituksen jäsenenä, sitten varapuheenjohtaja ja lopulta puheenjohtajana. Hänet nimettiin myös Svenska Klubbenin kunniajäseneksi ja kunniapuheenjohtajaksi. Böffe oli myös pitkään Svensk Akademisk Afton i Björneborgin jäsen. Svenska Kulturfonden i Björneborgin hallituksessa hän toimi lähes 50 vuoden ajan vuosina 1965–2014, josta puheenjohtajana vuodet 1972–2006. Böffe nimettiin säätiön kunniapuheenjohtajaksi huhtikuussa 2014. Böffe toimi myös yhden kauden Porin kaupunginvaltuustossa Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen edustajana vuosina 1985–1988 ja Porin koulusuunnitteluvaliokunnan jäsenenä 1970–1974.
Böffe oli aktiivinen myös valtakunnallisissa yhdistyksissä. Hän oli muun muassa Hem och skola -yhdistyksen hallituksen jäsen vuosina 1971–1977, josta puheenjohtajana toimikauden 1974–1975 ja hallituksen jäsen lisäksi vielä toimikauden 1982–1983, Svenska Finlands Folktingetin valtuutettuna 1989–1996 ja Suomen Yksityiskoulujen Liiton hallituksen jäsenenä 1989–1999. Böffe toimi myös jonkin aikaa Vårdön keskusvaalilautakunnan puheenjohtajana.
Böffelle myönnettiin useita kunniaosoituksia. Vuonna 1987 hän sai Svenska Finlands Folktingsfullmäktige -ansiomitalin sekä Svenska Kulturfondenin myöntämän kulttuuripalkinnon. Vuonna 1990 Svenska Folkskolans Vänner myönsi hänelle kulttuuripalkinnon tunnustuksena hyvin tehdystä työstä suomenruotsalaisen kulttuurin hyväksi. Vuonna 1993 tasavallan presidentti myönsi Böffelle opetusneuvoksen arvonimen.
Böffe oli tuottelias kirjoittaja, ja hän myös luki itse paljon. Hän on kirjoittanut lukuisia artikkeleita eri teoksiin. Omia teoksia hänellä on muun muassa fysiikan oppikirja, Svenska Kulturfonden i Björneborg 1919–2010 -historiikki ja Svenska Klubben i Björneborg 1909–2013 -historiikki. Teoksessa Innan minnena bleknar (2002) Böffe teki yhteistyötä artikkelien kirjoittajien kanssa. Böffe kirjoitti teoksen Från Junnelius palats till Björneborgs stadshus ruotsinkielisen version (2014) ja oli myös yksi teoksen Vårdö sockenkrönika (2015) kirjoittajista. Böffen aikaansaannosta oli myös Turun yliopiston, Porin yksikön Kulttuuriperinnön oppiaineen hanke Ruotsinkielisten kulttuuriperintöä (2011–2013). Böffellä ja Kajsalla oli myös silmää ja kiinnostusta taidetta kohtaan.
Böffe harrasti liikuntaa eri muodoissa mahdollisuuksien puitteissa aina viime hetkiin saakka. Luonnossa liikkuminen ja oleskeleminen olivat olennainen osa hänen elämäntapaansa. Pitkät hiihtolenkit talvisin Yyterin maisemissa ja kalastaminen kesäisin Ahvenanmaan kesäasunnolla olivat erityisen lähellä sydäntä.
Vaimo Kajsa menehtyi vuonna 2021. Lapset perheineen ovat hajaantuneet eri puolille Eurooppaa – Saksaan, Ranskaan, Turkuun ja Ahvenanmaalle. Ahvenanmaan Vårdön Lökvikissä sijaitseva kesäasunto oli Malmströmeille tärkeä paikka. Siellä he viettivät kesiään ja eläköitymisen jälkeen pitempiäkin aikoja vuodesta. Lapsille, lastenlapsille ja lastenlastenlapsille Ahvenanmaan kesäasunnosta muodostui tärkeä kokoontumispaikka. Vieraille se oli paikka, jossa oli aina lämminhenkinen tunnelma.
Viimeisen vuotensa Böffe asui Strömsgårdenin senioriasuntolassa Vårdössä. Kesällä 2024 hän jaksoi vielä käydä hänelle niin rakkaassa paikassa perheen kesäasunnolla. Ikiuneen hän nukahti illalla 31. elokuuta 2024 sairaalassa Maarianhaminassa.
Erik Rosenlew
pitkäaikainen ystävä, Svenska Kulturfonden i Björneborgin hallituksen puheenjohtaja 2010–2020
Tarja Laine
tutkija, Svenska Kulturfonden i Björneborg
